Hain sitten otsikon mukaiseen koulutukseen TAKK:een, vaikka kuntoutustutkimuksessa asetettu tähtäin olikin virastomestarin ammattitutkinnossa, aluksi. Keväisen työkokeilun sujuvaksi jatkoksi olin 16.9. - 8.10. uudestaan Atalan koululla työkokeilussa, lisäkokemuksen vuoksi, ja siksi, ettei opiskelemaan lähtö olisi niin takkuista kuin kotisohvalta suoraan lähtö. Kolme lähiopetuspäivää ja pari etäpäivää vasta takana, joten tässä vielä osaa sanoa paljoakaan itse koulutuksesta, lähiopetuskin kun oli orientoivaa informaatiotulvaa pääosin, erään päiväkodin toimintaan käytiin tutustumassa perjantaina kyllä. Alku on siinä mielessä helppo, kun on jo valmiiksi työssäoppimispaikka kahdelle jaksolle ja ensimmäinen tutkintotilaisuus maaliskuussa. Hyvä meininki!
tiistai, 15. lokakuu 2013
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto 9.10.2013 - 31.10.2014
perjantai, 22. maaliskuu 2013
Työkokeilu 18.3. - 8.5.
Kuntoutustutkimuksessa ohjaaja ehdotti harkittavaksi vahtimestarin tehtäviä, mikä ei jostain syystä ole käynyt itsellä edes mielessä, ja sellaisia sitten lähdin avoimella hakemuksella etsimään useammastakin paikasta. Atalan koulun vs. rehtori otti yhteyttä alta aikayksikön ja niinpä sitten kyseisen paikan kanssa työkokeilusta sopimus tehtiin. Sovittiin myös tutustumisesta koulun iltapäiväkerhon toimintaan ja hyvä niin, sillä vakituinen vahtimestari onkin sairaslomalla, joten ensimmäinen viikko olisi ollut ohjausta vailla. Olin siis viikon heti "kerhontätinä" ja puuhat oli varsin mukavia, mitä en sinällään edes ihmettele, kun vastaavissa tehtävissä olen aikoinaan jo toiminut, ja viihtynyt.
maanantai, 26. marraskuu 2012
Alkoihan se
keskiviikko, 29. elokuu 2012
Kroonikko kuntoutustutkimuksiin
Edellisestä kirjoituksesta, josta on reippaasti toista vuotta, tähän päivään asti on olo useimmiten ollut tuon kuvan kaltainen.
Helmikuussa 2011 siis aloitin opinnot päihdetyönammattitutkinnon hankkimiseksi varsin innostuneena, suunnitelmana oli suorittaa ensimmäinen näyttö toukokuussa. Näinhän ei tapahtunut, sillä koliitti alkoi oirehtia jo huhtikuussa ja päätimme siirtää näyttötilaisuuden kesäkuulle. Lopulta, monestakin syystä, suunniteltu näyttö siirtyi syyskaudelle, mutta kesän vanhetessa jouduin toteamaan koliittin sitkeyden tuhdista lääkityksestä huolimatta. Tahto ja optimismi viivytti järkiratkaisun tekoa lokakuulle saakka, jolloin jouduin jäämään sairauslomalle ja opinto-ohjaajan kanssa tehtiin hakemus opintojen keskeyttämisestä puoleksi vuodeksi. Kevättalvella KELA päätti vaatia lisätutkimuksia omalääkärin b-lausunnon lisäksi ja määräsi sisätautilääkärin vastaanotolle ja kyseinen lääkäri kirjoitti lähetteen gastroenterologian osastolle perusteellisiin tutkimuksiin ja sairausloman 31.8.-12 asti. Koska olen tamperelainen, lähete käännettiin Hatanpään kantasairaalan erikoispoliklinikalle ja siten tutkimus käsitti kolonoskopian sekä veri- ja ulostetutkimuksen. Mitään uutta ei tutkimuksissa selvinnyt, mikä on sinänsä pelkästään etu, muttei tietenkään selitä miksi kollageenikoliitin oireet palaa aina lääkekuurin jälkeen entistä kivuliaampina. Laktoosirasituskoe on tehty ja keliakian vasta-aineet verestä tutkittu, mutta tällä hetkellä en tiedä niitten tuloksista, luultavasti tämän viikon aikana selviävää nekin.
http://www.crohnjacolitis.fi/cms/Kollageenikoliitti.204.0.html
Nytpä sitten odotan mahdollista kutsua kuntoutustutkimuksiin b-lausunnon mukaisesti työkyvyttömänä 30.11.-12 saakka seuraavin sairauksin: K52.88, F33, M13.9, M46.9, F41.0 ja F10.20.
torstai, 21. huhtikuu 2011
Ei mennyt jäihin...
Tulihan se sieltä, kuntoutuspäätös, vaikka epävarmalta näyttikin pitkin matkaa. Talouden suhteen merkitys on pieni rahallisesti, mutta jatkuvuus on merkittävä, onhan päätös voimassa 15.9. 2012 saakka. Työttömyyskorvauksenkin jatkuvuus on huomattava, usein työttömyys-/työkyvyttömyyseläkkeeseen asti, vaan hyväksytysti loppuunsaatettu opinto parhaassa tapauksessa voi työllistää kohtuullisen ajan sisään. Ja vaikkei heti työllistäisikään, on sen jälkeen paremmat mahdollisuudet kouluttautua edelleen. Sen verran tuli hyvä mieli, että kävin ostamassa pitkään havitellun kameran, sillä yksi hyvä päivä on parempi kuin ainainen nippanappa, kuten ystävän äiti tapasi sanoa. Halvallahan tuon sitä paitsi sai, eikä kalliiseen rahoja olisi ollutkaan, kun sattui sopivasti tarjouksessa olemaan ( alle puolen hinnan, jippiii... ).