Kävin näet taas siellä KELAssa, enkä tietenkään saanut asiaani etenemään. Kappas kun juurikin se puolison puuhiin liittyvä paperi, jolla homma etenee (varmaankin...) jopa, onkin sossussa, paitsi ettei siitäkään voi olla varma, kun ei tarkkaaja ollut yhtään paikalla. Tämä on kuulkaa hienoa, tämä tällainen!

Mutta eipä hätää, olen taas voittanut nettilotossa miljoonan! Eikä siinäkään vielä mitään, pikkurahoja moiset, sain tuossa semmoisenkin eMailin, jossa pyydettiin apua kymmenen miljoonan dollarin käyttämiseen joltakulta seurakunnalta, tahi mieluummin yksityiseltä kristityltä, kun vanhempi rouva itse ei enää jouda hyvää tekemään niillä miesvainajan säätiöimillä varoilla! Niin, että mitä ne pojat puhuu pers' aukisuudesta, ihan turha valittaa, tuolta virtuaalistahan rahaa saa harva se päivä, sen kun noukkii pois kuleksimasta!

Varsinainen asiani oli: kaupungilla kävellessä puhuin velipojan kanssa puhelimessa ja ylitinpä siinä suojatienkin, siirryin sitten sen aiemmin mainitun viraston eteen istumaan. Sivusilmällä olin havainnut taksin pysähtyvän heti sen suojatien jälkeen ja uskotkos tätä? Olin tiputtanut paitani siihen keskelle suojatietä, jo toki istahdettuani sen itsekin huomannut, niin se taksinkuljettaja pysähtyi hakeakseen sen paidan ja tuodakseen sen minulle! Sitten vielä sanotaan tamperelaisia jotenkin juroiksi ja kylmäkiskoisiksi, vaimo kyllä välittömästi ,paljasjalkaisena tamperelaisena, minä olenkin uudisasukas, totesi: ei se voinut olla paikallinen taksikuski!

Ilahduttaa sekin, kun tuo rouva nyt on Sahalahdella työn puolesta seikkaillut ja maininnut parikin paikannimeä sieltä: Kurvishölli ja tämä häntä Sallinkurvi! Itselleni ainakin olisi jokseenkin haastavaa kertoa osoitteekseni ihan kumpi tahansa. Tättärää!