Kanttiinin tätinä olo loppui suunnitellusti 10.11. ja 16.11. alkoi seuraava työvoimapoliittinen toimenpide, eli työkokeilu kehitysvammatyön puolella Aurinkomaassa = kehitysvammaisten toimintakeskus Tampereen keskustan tuntumassa. Tosin nyt joutuu tovin sairastamaan otsikon mukaisesti kroonista paksusuolentulehdusta, ainakin tämän viikon. Elokuun -08 jälkeen neljäs lääkekuuri em. vaivaan alkoi ja tulee mieleen, jotta olisikohan jo aika saada erityiskorvattavuus kyseiselle lääkkeelle, kun kuuri kustantaa rapiat 180€, mikä meikän tuloissa tekeekin leijonanosan. Maalaisjärjellä kun diagnoosivuortani tarkastelee, ajatus työkykyisestä ihmisestä vaikuttaa jokseenkin kaukaa haetulta, vaan asiantuntijalääkärithän tällaiset asiat tietää, kaiketi? Nämä työvoimapoliittiset toimenpiteet toki kaunistaa tilastoja, mutta varsin harvoin johtaa mihinkään, tai minun kohdalla ainakaan ei ole saanut aikaan kuin sekaannusta ja viivästymistä tukien maksussa, ei oikeata työpaikkaa, ei edes opiskelupaikkaa. Kaipa se on niin, että kun kuuluu yhteiskunnalliseen rupusakkiin, ja vielä työskenteleekin sellaisten parissa, on syytä olla kiitollinen saadessaan tehdä edes jotain, ilman palkaa tietysti, sillä sellainenhan kuuluu kunnon ihmisille.