Jesh, jo vain oli siunattu idea hankkia se dobro, id est resonaattorikitara! Kylläpä onkin tullut soitettua sormet hellinä, eihän sellaiseen voi ohuita kieliä laittaa, 013 tulee olla. Vaikka ne moiset kaapelit onkin, jotenkin soitto on ollut aiempaa helpompaa ja kumma kyllä myös nopeampaa. Haastetta piisaa sitten jos/kun pitäisi soittaa ja laulaa samaan aikaan, tähän asti ainakin on joutunut Zappa-vainaan tapaan toteamaan, ei onnistu, ei! Jokin aika sitten luulin tietäväni, että rummuista tulisi päästä eroon, vaan olinpas taas kerran hakoteillä. No, setti läjään vaan sitten, toivottavasti jo seuraavalle keikalle ja onnistuuhan se, sikäli kun pysyvästi kadonneet & särkyneet korvataan, rahallahan niitä uusia saa.
Lomaa on tullut pidettyä, nimittäin jatkuvasta itsetutkistelusta ja jatkohoidosta, elokuun alusta taas neljän viikon jakso ja siinähän se näiltä osin varmaan onkin. Sen sijaan on muuten tullut vietetyksi harvinaisen aktiivista ja produktiivistakin aikaa, varsinkin tuota englannin kielistä blogia olen rukannut aikas paljon. Myöskin erilaiset nikkaroinnin muodot on täyttäneet päiviä, eikä loppua näy. Veistämistä on treenattu, maalattu on autoa ja pöytää ja tulihan "pimpattua" velipojan vanha kitara, hauskaa on ollut. Niin ja maalaamisen oheistuotteena on ollut noin viiden päivän "krapula" niistä spray-höyryistä, laatan lento ei varsin kaukaa ole kiertänyt. Seuraava pikkuinen projekti on terassille sijoitettava laatikko, saapi purkit ja istutusvehkeet, sun muut pois jaloista pyörimästä. Syksymmällä sitten Norjan-angervo maan tasalle ja puu-aitaa puolisen metriä pois päin ja jonkinlainen jyhkeä tervemenoa-portti siihen kanssa (pohjoispuolinen pylväs tullee olemaan jonkinlainen toteemipaalu). Kuvaruutukuulumisiin!


129215.jpg

129214.jpg