Jälleen on työaie tehty, tällä kertaa Sininauha ry'n kanssa, joka tarkoittaa kohtalaisen hyvää mahdollisuutta siihen, että työsopimuskin tehdään ja homma alkaakin oikeasti. Hauskaa on se, että rouvakin, joka astmadiagnoosin myötä ohjattiin ammatillisenkuntoutuksen tielle, tulee tekemään ainakin kaksi kuukautta autokuskin postia siellä ja toiminnassa on mukana useampi vanha työtoveri.

Puoli vuotta työkokeilua ja kaksi kuukautta työelämävalmennusta seurakunnassa alkoikin olla jo vähän liikaa, kun siellä tekee työtä joka tapauksessa jo muutenkin, melkein olisi postinkin voinut kääntää sinne. Tuona aikana, kun tuli tehdyksi aivan liian montaa asiaa lomittain ja päällekkäin, oppi kyllä itsestään jotain uutta, ja ikävä kyllä myös muista, lähinnä sen etten ole kone ja vaikka olisinkin, perusteellinen huolto olisi pitänyt aloitaa hieman aiemmin. Jos jossain yhteisössä huomataan, että käytettävissä on joku käytännöllinen ja aloitekykyinen inehmo, luulisi sen rohkaisevan muitakin tarttumaan toimeen, vaan kun käykin niin, että uusavuttomuus leviää kuin sikainfluessa, eikä tovin päästä juuri kukaan osaa enää edes niistää itse. Jännä juttu?

Kuvaruutukuulumisiin!